keskiviikko 23. heinäkuuta 2025

Nekocon 2025: Oleskelua ja ohjelmanpitoa

Tämän vuoden coneista odotin ja jännitin kaikista eniten Nekoconia, ja oon valmistautunut kyseiseen coniin jo helmikuusta lähtien. Päätin tosiaan ihan ensimmäistä kertaa hakea ohjelmanpitäjäksi, ja ohjelmatarjoukseni hyväksyttiinkin aika nopeaa. Oon siis aika lailla koko kevään ja kesän työstänyt luentoani, ja oli viimeinkin sen aika! Hauskasti myös kolmella muulla ystävälläni oli tässä conissa omat ohjelmansa.

Perjantai 18.7.2025

Lähdettiin perjantaina aamulla yhdeksän jälkeen ajamaan kohti Kuopiota bestikseni Tillin ja hänen äitinsä kanssa, jälkimmäinen kuskinamme. Reissun alkuvaiheessa alkoi tuntua siltä, että kaikki asiat menivät pieleen: ystävämme Memmu ei päässytkään mukaan, mulla alkoi kirjaimellisesti kesken automatkan menkat, yli puolivälissä matkaa tuli sähköpostia, että ohjelmanpitotiloista oltiin saatu väärää tietoa eikä koneita olisi siellä valmiina, emmekä saaneet badgea hakiessa mukaan avainkaulanauhaa... (En tiedä olisiko se pitänyt kysyä erikseen-) Toki esimerkiksi tämä tietokoneongelma ei ollut itselleni suureksi haitaksi, koska onnekseni olin ottanut oman läppärini mukaan.

Pysähdyttiin Jyväskylässä hoitamaan muutamia asioita, ja samalla poikaystäväni Platinum laittaa viestiä ja kysyy, että olemmeko menneet vielä Jyväskylän ohi. Hänen bussinsa oli noin 5 minuutin päässä Jyväskylästä, ja koska bussilla pitkän matkan matkustaminen helteillä ei ole mukavinta, hän sitten jäikin aiemmin pois ja tuli autoon kyytiin, kun tilaa oli. Plus oli meille muutenkin helpompaa päästä majoitukseen, kun koko porukka oli jo kasassa eikä tarvinnut ruveta etsiskelemään toisiamme Kuopiossa. Ihan ensimmäisenä suuntasimme tosin Musiikkikeskukselle, että minä ja Tilli saatiin haettua badget ja rannekkeet. Platinum olisi hakenut rannekkeensa samalla, mutta lipunvaihtopistettä ei oltukaan vielä saatu kasaan.

Menimme sitten majoituspaikkaamme purkamaan laukkuja ja järjestämään tavaroita. Tillin äiti tuli mukaan, koska Memmu ei päässytkään ja tilaa oli kuitenkin neljälle ihmiselle. Ilta meni sitten kaupassa käydessä, ja Platinum ehti hakea rannekkeensakin. Minä työstin läppärilläni diaesitykseni varaversiota. Olin siis tehnyt diaesityksen jo valmiiksi PowerPointilla, mutta koska tekniikkaan ei voi ikinä täysin luottaa, päätin tehdä Google Slides -version siltä varalta, että en saisikaan PowerPointtia jostain syystä auki. En tosin oo ikinä pahemmin käyttänyt Google Slidesiä, ja mulla meinas mennä hermot sen kanssa – jos olisin halunnut animaatiot samanlaisiksi kuin PP-versiossa, mun olisi pitänyt laittaa jokainen luetelmakohta omaksi tekstiruudukseen... Jätin sitten tämän varaversion animaatiottomaksi, mutta toivoin ettei minun tarvitsisi käyttää sitä, sillä yksi luentooni tekemä vitsi ei toimisi ilman animaatioita. 

Haettiin Platinumin kanssa iltapalaksi pizzaa. Huvitti hieman se, että me kaikki oltiin valmiita menemään nukkumaan jo yhdeksältä illalla, kun lapsena conien aikana oli aina jotenkin hirveästi energiaa jo majoituksessa :D Toisaalta meillä kaikilla oli ollut hyvin pitkä matka Kuopioon. Tillillä oli oma ohjelmansa jo lauantaina, mulla vasta sunnuntaina. Taisimme jännittää kumpikin yhtä paljon hänen ohjelmaansa-

Lauantai 19.7.2025

Puimme aamulla cosseja päälle, minä ja Platinum pääsimme vihdoin toteuttamaan suunnittelemamme Sam ja Frodo -paricossin. Meidän oli tarkoitus toteuttaa tää suunnitelma jo Shumiconissa toukokuussa, mutta aika ei riittänytkään siihen mennessä. Oltiin siis suosiosta siirretty ne Nekoconiin. Toki tälläkin kertaa kävi niin, että tein vielä cossin loppuosia viimeisellä viikolla ennen conia. Ongelmaksi tuli se, että viittakangasta ei ollutkaan tarpeeksi kahteen viittaan. Koska olin kyseisen kankaan ostanut Turun Jättirätistä, en oikein päässyt tähän hätään ostamaan lisää kangasta. Tällä kertaa vain Samilla oli viitta, ja teen Frodolle viitan sitten Traconiin. Onneksi on kaavat jo valmiina.

Kuva: Tilli

Tillin oli tarkoitus laittaa päälle Marcille-cossi, eli viime vuoden kisacossinsa. Hänellä olikin jo korvat päässä ja vaatteet päällä, mutta majoituspaikka oli hirveän kuuma ja lämpötila oli ulkonakin lähempänä kolmeakymppiä, joten Tilli päätyikin menemään siviileissä – tosin haltijakorvat jäivät päähän. Harmitti toki hieman Tillin puolesta, koska Marcille olisi sopinut niin täydellisesti hänen ohjelmansa aiheeseen. Mutta coneissa on kuitenkin hyvä laittaa oma hyvinvointi edelle, ja tärkeintä on pitää hauskaa. 

Ystävällämme Tarulla olisi ollut Guilty Gear -aiheinen ohjelma klo 11, mutta emme ehtineet siihen vaatteenvaihdon takia. Conipaikalla suuntasimme ensin infoon hakemaan ohjelmalehtiset sekä mulle ja Tillille ruokalipukkeet. Tämän jälkeen mentiin ensin tsekkaamaan missä Tillin ohjelmatila oli (itselläni oli sama tila sitten sunnuntaina) ja sen jälkeen lähdettiin kiertämään taidekujaa läpi. Taidekujalla törmäsimme JoneZiin ja vaihdettiin muutama sana. Itse ostin taidekujalta pääosin Sonic- ja Digimon-aiheisia juttuja, sekä söpön avainkaulanauhan badgeani varten.

Frodo ja Sam oli yllättävän mukavat cossit päällä. Vaatekerroksista huolimatta Sam ei tuntunut liian kuumalta – ainoastaan taidekujan ihmispaljoudessa piti ottaa viitta pois, kun alkoi hiostamaan. Samaten peruukki ei ihme kyllä aiheuttanut peruukkipäänsärkyä, jota yleensä saan cossit päällä. Mulla oli uusi peruukkiverkko, joten en tiedä onko vanhempi ollut sitten jotenkin liian tiukka. Sam-cossissa on myös kätevää se, että asuun kuuluu oma laukkunsa. Myös tekokorvat pysyivät hyvin päässä ja tuntuivat paljon tukevammilta kuin Owl Housen Hunter-cossini korvat, jotka ovat erilaisella kiinnityksellä ja eri materiaalista.

Tillin ohjelma oli klo 14, joten emme hirveästi liikkuneet conialueella ennen sitä. Tarukin saapui paikalle ohjelmansa loputtua. Hengailimme Lumitin tiloissa ja odottelimme alkua – minä ja Tilli yhtä jännittyneinä. Tilli piti ohjelmaansa cosplayn harrastamisesta kestävästi, perustuen hänen oppariinsa. Alkujännitys meni nopeasti ohi ja Tilli luennoi oikein luontevasti, ja ohjelmasta huomasi perehtymisen aiheeseen. Muutkin katsojat vaikuttivat pitävän sisällöstä ja selkeästi jäivät pohtimaankin cosplayta ja kestävyyttä.

Ohjelman jälkeen jännitys ei ollut vielä täysin lähtenyt, ja kipaisimme myyntipöydille päin. Tilli ja Taru kiersivät myyntipöytäsalia, ja minä sekä Platinum kipaistiin artesaanipöytien puolelle. Tilli ja Taru tulivat pian perässä, ja kierroksen jälkeen päätettiin lähteä ulos valokuvaamaan. Huvitti se, että aina välillä jostain kuului "...Hobitteja..." kun käveltiin Platinumin kanssa.

Ulkona vastaan tulivat P.M., Pupu ja liuta muita ystäviä ja tuttuja, ja jäimme hieman suustamme kiinni :D Oli hauska päästä vihdoin näkemään Mummymon-, Arukenimon- ja Oikawa-cossit livenä. Lähdimme hetken päästä hieman sivummalle, että P.M. ja Pupu voisivat antaa mulle kangaskassillisen kaikenlaista tuomista, mm. Hobitti- ja Silmarillion-kirjat. Otettiin myös muutamat polaroid-ryhmäkuvat, ja lopuksi Tilli ja Taru valokuvasivat mun ja Platinumin cosseja. En oo ehtinyt käymään kaikkia kuvia vielä läpi, joten postailen niitä osan mahdollisesti myöhemmin someihin. Saatte tänne blogiin etukäteen oman henkilökohtaisen suosikkini kuvista!

Kuva: Tilli

Kuvien oton jälkeen oltiin jo aika väsyneitä, joten mentiin nelistään majoituspaikkaamme ottamaan cossit pois, sitten haettiin ruokaa ja palattiin syömään majoituspaikkaan. Taru lähti myöhemmin Nekoconin animekonserttiin, ja me jäätiin valmistautumaan huomiseen. Tilli höyrytti huomisen cossini, ja pakkasin muutenkin laukkuja valmiiksi.

Oli myös hauska sattuma, että juuri tuona päivänä telkkarista sattui tulemaan Kuninkaan paluu. Avattiin se vielä sellaiseen kohtaan, jossa oli Frodo ja Sam. Katsottiin sitä jonkin matkaa, mutta ei ihan loppuun asti, koska se olisi kestänyt yhteen yöllä. Mutta nauratti silti tämä sattuma!

Sehän olen minä?!
Olin ollut koko illan melko rauhallinen ja tyyni, mutta juuri ennen nukkumaanmenoa iski ihan hirveä jännitys ja pelko huomisesta ohjelmasta... Sain silti jokseenkin nukuttua. 

Sunnuntai 20.7.2025

Aamu meni pääosin laukkuja ja autoa pakatessa, majoituspaikkaa siivotessa ja cossia pukiessa. Olin sunnuntaina meistä kolmesta ainoa, jolla oli cossi, sillä halusin laittaa ohjelmani aiheeseen sopivan cossin. Laitoin siis päälle tämän vuoden Cosmoconissa debytoidun Maria Robotnik -cossini. Tillin äiti ajoi meidät sitten conipaikalle. Sain muut tavarani jätettyä autoon, mutta itabagini lisäksi otin coniin repun ja paperikassin. Repussa oli esitykseen tarvittavat materiaalit (= läppärini) sekä vaihtovaatteet, ja paperikassissa peruukkipää ja muut cossin poisottamiseen tarvittavat asiat. Veimmekin ensimmäisenä ylimääräiset laukut ja kassit narikkaan. Kuuman sään vuoksi narikassa ei ollut juurikaan takkeja tai muuta, joten sain onneksi sekä repun että kassin Musiikkikeskuksen narikkaan eikä tarvinnut kipaista Lumitin puolelle isotavaranarikkaan.

Koska Mariassa on pitkä peruukki, ja avainkaulanauhassani ei ollut mitään lukkotsydeemiä, päätin laittaa badgeni suosiosta Shadow the Hedgehog -pehmoleluni kaulaan :D Tämä herätti hilpeyttä sekä kävijöissä että henkilökunnassa. Kuvauspisteellä sekä kuvaaja että assari huvittuivat ja kysyivät, että hänkö on täällä työvoimana. Otin kuvat sekä Shadowin kanssa että ilman, ja he pyysivät vielä erikseen Shadowista yksilökuvia. He asettivat kuvauspisteelle tuolin, ja kehuivat sitä kuinka tässä on ehdottomasti paras poseeraaja. Samaten myöhemmin ohjelmavastaavan kommentti oli "Ai, itse Shadow the Hedgehog on tullut pitämään ohjelmaa?" 

Ahkera työvoima. Kuva: Allu

Kuva: Tiia Saarinen
Kierrettiin jälleen taidekujaa tsekataksemme vaihtuneet myyjät. Itselläni tuli tänä vuonna ostettua melko vähän, osittain siksi että omia fandomeitani löytyy melko vähän, osittain siksi että Taru oli anteliaasti ostanut mulle osan omien fandomeideni tuotteista jo Desuconista, jonne en itse päässyt.

Oma ohjelmani alkoi klo 13.30, joten päätimme jälleen lähinnä istuskella ja odotella. Kun lauantaina olin jännittänyt Tillinkin puolesta, nyt Tilli jännitti munkin puolesta. Tilli jäi odottelemaan Tarua Lumitiin, ja minä ja Platinum päätettiin suunnata myyntipöydille katsomaan, olisiko siellä sopivaa ita bagia hänelle. Kesken matkaa törmäsimme Softiin, joka cossasi Shadow the Hedgehogia. Oltiin kohdattu toisemme jo Cosmoconissa aiemmin, tällöin myös minä Mariana ja hän Shadowina. Pysähdyimme ottamaan yhteisselfietä, ja hetken päästä yksi conin kuvaajista sattui kävelemään ohi, ja pyysi meistä yhteiskuvaa conin yleiskuviin. Musta on aina tosi kiva päästä ekstempore yhteiskuviin toisten cossaajien kanssa, ja toivoisin että niitä tapahtuisi coneissa useamminkin!

Myyntipöydiltä ei löytynyt sopivaa laukkua Platinumille, mutta hän ehdotti että haettaisiin jo valmiiksi reppuni ohjelmaa varten, kun narikka ja ohjelman tila olivat eri rakennuksissa. Hän lupasi kantaa repun puolestani. Kun eilen minä olin Sam, niin tänään Platinum otti selkeästi Samin roolin :D Palasimme sitten takaisin Tillin luokse, ja jatkoimme istuskelua ja seurattiin ajan kulua. Jännitys ohjelmasta oli lisääntynyt ihan hirveästi tässä kohtaa.

Varttia ennen ohjelmaa aloimme jo hipsiä oikeaa tilaa kohti. Edellinen ohjelma oli vielä käynnissä ja ihmiset esittivät vielä kysymyksiä. Itseänikin olisi kiinnostanut kovasti aihe, kun ohjelma käsitteli Disneyn pahisnaisia, mutta aikataulut olisivat menneet hieman hankalaksi kun ohjelma oli ennen omaani. Jännitti myös se, että tuleeko kuinka paljon katsojia, koska mun ohjelma oli samaan aikaan cosplay-kilpailun kanssa. Iloiseksi yllätykseksi melko paljon ihmisiä kerääntyi oville jo ennen edellisen ohjelman loppua. Musta ja Softista pyydettiin myös toinen yhteiskuva siinä odotellessa :D

Ihan alussa oli hieman teknisiä ongelmia, jotka jännitti aika paljon. Lumitiin oli sunnuntaiksi saatu tietokoneet, ja yritettiin aluksi avata mun diaesitys tikulta tällä koneella. Koneella oli kyllä PowerPoint, mutta se vaati heti tilille kirjautumista. Otin sitten suosiosta oman läppärin esiin, jossa olin jo valmiiksi kirjautuneena yliopiston tilille. Seuraava tekninen ongelma olikin saada mun läppärin näyttö näkymään projektorilta. Ohjelmavastaavan kanssa yritimme kaikkia mahdollisia USB- ja HDMI-johtojen kytkentöjä, mutta mikään ei meinannut toimia. Ohjelma-avustaja oli ajoitettu tulemaan tilaan tasan puolelta jolloin ohjelma itsessään alkaisi, mutta hänen saavuttuaan hän sai heti kuvan näkymään. Katsojat taisi jännittää yhtä paljon kuin minä itse, koska heti kuvan tullessa esiin ihmiset alkoivat hurrata.

Ohjelmatila oli luokkahuone, joten käytössä ei ollut mitään mikrofonia. Se ei onneksi haitannut, koska akustiikka toimi hyvin. Ja mikin kanssa oisin varmasti jännittänyt vielä enemmän, kun pitäisi pohtia aina että millä etäisyydellä pitää sitä. Koko luokkahuone näytti olevan aika täynnä katsojia, joten olin kovin otettu ja iloinen että niin moni ihminen oli kiinnostunut aiheesta.

Ohjelmani nimi oli tosiaan "Perhedraamaa Sonic the Hedgehogissa: Robotnikin riemukas suku", eli käsittelin luennolla Sonic the Hedgehogin pääantagonistin Eggmanin sukua. Siitä on tullut itselleni erityinen mielenkiinnonkohde, sillä on hauska miten kaiken Sonicin loren "outouden" keskellä ihmissuku osaa silti olla todella mielenkiintoinen. Mun oli tarkoitus alun perin tehdä tästä aiheesta esitelmä erään kaveriserverin PowerPoint-iltaan, mutta sen serverin ulkopuoliset kaverit olivat kiinnostuneita aiheesta ja pyysivät (joskus helmikuussa?) että tekisin siitä coniluennon. Ja niin minä sitten teinkin-

Kuva: Tilli
Kuva: Tilli
Satuin näköjään valitsemaan kuvat, joissa vilkuilen muistiinpanoja, mutta vannon että en tuijotellut pelkästään papereita :D Kuva: Tilli

Kaikesta jännityksestä huolimatta ohjelma sujui erinomaisesti! Ehdin käydä kaiken sisällön läpi, vaikka teknisten säätöjen takia aikaa jäikin hieman pois. Ihmiset tuntuivat tykkäävän, ja nauroivat vitseilleni enemmän kuin odotin. Mulla oli esimerkiksi yhdessä diassa meemikuva, jonka sitten peitin oikealla kuvankaappauksella pelistä. En osannut odottaa, että ihmiset nauraisivat sillekin, että peitän sen :D Taru sanoi jälkikäteen, että mun vitsit tulivat tosi luonnollisesti, mikä oli ihana kuulla. Oli myös hauska, että Shadow the Hedgehogia käsittelevän dian tullessa moni taputti. Toki sanoin sitä diaa ennen, että seuraavaksi tulee fan favorite hahmo. Ohjelma-avustaja antoi kolmen minuutin lisäajan teknisistä ongelmista hyvityksenä, että ehdin ottaa muutaman kysymyksen ja kommentin yleisöstä.

Katsojat olivat oikein ihania ja moni tuli vielä ohjelman jälkeen henkilökohtaisesti kehumaan. Oli hauska kuulla, että vaikka sisältö olikin Sonic-faneille pääosin tuttua, niin siitä myös oppi uutta. P.M. ja Pupu tulivat oikein halaamaan, mikä oli ihanaa. Myös yksi Tillin perustaman Sonic-serverin jäsenistä tuli juttelemaan ohjelman jälkeen, mikä ilahdutti. Coneissa parasta on tavata ihmisiä samoilla mielenkiinnonkohteilla! Ohjelma-avustaja sanoi, että ei ole koskaan päässyt Soniciin sisälle, mutta se vaikuttaa hänelle sopivalta sarjalta. Minä ja Tilli houkuttelimmekin heti tutustumaan, ehdottaen elokuvia matalan kynnyksen tavaksi tutustua sarjaan. Naureskelimmekin sitä, kuinka Tilli vei mut vuonna 2022 katsomaan Sonic the Hedgehog 2 -elokuvan teatteriin, eikä varmastikaan olisi osannut silloin odottaa, että olisin kolmen vuoden päästä pitämässä conissa ohjelmaa Sonicista. Samaten P.M. ja Pupu muistelivat sitä, kuinka lahjoittivat mulle PS2:lle Shadow the Hedgehog -pelin ennen kuin edes olin fani, ja nykyään kyseisestä pelistä pyydetään ihan hirveitä summia.

Sain paljon kommentteja siitä, että olin hyvin luonnollinen esiintyjä ja että olisi mukava nähdä lisää coniluentoja multa. Tämän kokemuksen perusteella haluan kyllä ehdottomasti pitää lisää. Mulla on muutama idea jo muhimassa päässä, mutta ainakin yksi idea tarvii hyvin paljon taustatutkimusta, että en sitä varmaan saisi ensi vuoteen mennessä valmiiksi. Mutta katsotaan jos keksin jotain ensi vuodelle.

Olisin kovasti halunnut mennä katsomaan JoneZin Alfred J. Kwak -aiheisen ohjelman, koska kyseinen sarja on itselleni rakas. Ohjelma oli kuitenkin heti omani jälkeen, ja aikataulumme olisivat menneet aivan liian tiukille, joten jouduin jättämään sen välistä. Harmittaa, että kolmen ystäväni ohjelmasta ehdin mennä vain yhteen. Luennot poislukien sain muuten tehtyä aika lailla kaiken, mitä conissa halusinkin tehdä, vaikka tuntui hieman siltä etten päässyt tekemään paljon mitään jännitykseltä :D

Kävimme vielä valokuvaamassa Maria-cossiani Tillin ja Platinumin kanssa, ja saimme aivan ihania kuvia! Valehtelematta yksiä ehdottomia lempikuviani.


Ylemmät kuvat: Tilli. Alempi kuva: Platinum

Kuvien oton jälkeen haimme narikasta viimeisen kassini, ja menimme pukuhuoneeseen, jotta saisin vaihdettua cossini pois. Oltiin kovin väsyneitä ja nälkäisiä, ja koska kuumalla ilmalla ei tehnyt mieli syödä mitään rasvaista, päätimme mennä sushille. Pääsin kunnolla katsomaan puhelinta ja ilmoituksia, ja oli ilahduttavaa nähdä ihmisten postanneen instastooreihinsa kuvia luennolta! En ehtinyt hirveän hyvin katsoa, keitä kaikkia luennolla oli, joten oli ilahduttavaa huomata siellä käyneen omia mutuaaleja. Yksi kaverin kaverikin oli kuulemma ollut katsomassa. Pieni maailma!

Tillin äiti tuli noin tunnin päästä hakemaan meitä. Vietiin Platinum matkakeskukselle, ja lähdettiin siitä sitten ajamaan kotia kohti. Minä ja Tilli oltiin kovin väsyneitä, mutta todella tyytyväisiä tähän coniin ja omiin ohjelmakokemuksiimme. Kaiken kaikkiaan erittäin hyvä con! 

Conien osalta olisi sitten seuraavana Tracon syyskuussa, mutta blogiin palailen varmasti vielä sitä ennen. Mun ja Tillin oli tarkoitus alun perin tehdä sinne lauantaille paricossi Sasha Neinistä ja Milla Vodellosta Psychonauts-peleistä, mutta päätettiin suosiosta laittaa sinne vanhat cossit. Nekoconiin oli niin paljon valmistautumista, että nyt ei jaksa hetkeen tämän enempää conistressiä.

Kiitos kaikille kivasta conista! 

tiistai 8. heinäkuuta 2025

Tästä se lähtee

Terve! 

Oon viimeksi pitänyt blogia vuonna 2015, ja mun edellisestä blogipostauksesta on melkein tasan 10 vuotta! Blogin pitäminen on kuitenkin houkutellut kaikkien näiden vuosien aikana, ja oon aina pohtinut, että jos sen saisi taas aloitettua. Mun ystäväpiirissä on ihmisiä, jotka edelleen bloggaavat  jotkut on tehneet sitä putkeen ja jotkut aloittaneet uudelleen. Sain heiltä inspistä aloitella itsekin! Tänhetkinen ulkoasu on todennäköisesti väliaikainen, saatan piirtää tätä varten ihan omat kuvansa jossain kohtaa.

Oon pyöritellyt ideaa sarjisblogista ja cosplay-/coniblogista, mutta ensimmäinen on tuntunut ideana liian työläältä ja jälkimmäinen taas siltä, että päivityksiä saattaisi tulla turhan harvoin välein. Päädyin sitten tällaisen vähän perinteisempään blogiin, jonne voin päivitellä vähän kaikenlaisia kuulumisia. Ja koska mun harrastukset varmasti näkyvät blogin kautta, niin siten tänne voi tulla sekä sarjakuvia että conipostauksia. Voin siis toteuttaa useamman ideoista! 

Mun fursonan kuva jakamaan tekstiä. Heh.
Luultavasti tänne blogiin päätyneet tuntee tai tietää mut jotakin kautta, mutta esittelen tässä silti pikaisesti itseni siltä varalta, jos joku onkin eksynyt tänne muualta ja on hukassa. Mun nimi on Paju, mutta liikun netissä sekä coneissa pääosin nimimerkillä Pajulammas. Pidempiaikaiset internet-ystävät saattavat tuntea mut nimimerkillä Aiken, joka on mulla käytössä nykyään lähinnä fursonani nimenä. Silläkin nimellä saa toki kutsua, jos se tuntuu tutulta!

Oon turkulaistunut opiskelija, ja vapaa-ajalla harrastan muun muassa piirtämistä, proosan (lue: fanfictionin) kirjoittamista, cosplayta ja videopelien pelaamista. Rakastan animaatiosarjoja ja -elokuvia, sekä tyyliteltyjä tasohyppelypelejä. Oon erityisen innostunut Sonic the Hedgehog -sarjasta, mutta muita suosikkiasioita ovat esimerkiksi Neopets, Psychonauts, Invader Zim, Digimon ja kaikki Pyöreän pöydän ritareihin liittyvä.

Olli puolileipäasennossa.
Voisin vielä kertoa tässä hieman yleisiä kuulumisia. Oon ollut koko kesän porukoiden luona Etelä-Pohjanmaalla. Vaikka tykkäänkin olla eniten itsekseni ja omissa oloissani, niin oon kyllä nauttinut täällä olemisesta. Mun opiskelijayksiö alkaa helposti tuntua hieman ahdistavalta, koska se on loppujen lopuksi aika pieni. Joten ihanaa päästä välillä sieltä poiskin. Ja kaikista paras asiahan on se, että pääsen näkemään Ollia, meidän porukoiden 15-vuotiasta maatiaiskissakollia. Hän on hieno vanha herrasmies!

Tässä kuussa alkoi kans Art Fight, eli vuosittainen kuukauden kestävä tapahtuma, jossa "taistellaan" piirtämällä kuvia toisilleen. Tää on mun neljäs vuosi kun osallistun, ja se osaa aina olla yhtä jännittävä ja ilahduttava! Oon tähän mennessä (eli kahdeksana ekana päivänä) saanut 6 kuvaa piirrettyä, ja lisää on tulossa. Oon kans saanut aivan ihania piirroksia, ja oon niistä erittäin kiitollinen <3

Oon kans hengaillut pääosin mun bestiksen Tillin kanssa, koska hänkin on ollut nyt kesällä porukoillaan. Ollaan pääosin työstetty cosseja Nekoconia varten. Sunnuntain cossi mulla onkin jo valmiina, mutta lauantaina minä cossaan Samia ja mun poikaystävä Platinum Frodoa. Ei oo enää paljoa jäljellä, Samiin pitää kaventaa ja lyhentää housut, ja sitten tehdä viitat. Se on meidän kahden eka paricossi, ja oon tosi innoissani! 

Nekoconia ootan innolla mutta myös jännityksellä, koska pidän siellä ensimmäistä kertaa ohjelmaa. Puheiden ja esitelmien pitäminen ei oo itselle uusi asia, mutta jännittää kamalasti, koska pidän nyt esitelmää ihan uudenlaisessa tilanteessa. Cossien lisäksi olen siis työstänyt luentoa tässä kevään ja kesän aikana. Aihe on onneksi itseä kiinnostava ja innostava. Ohjelman nimenä on Perhedraamaa Sonic the Hedgehogissa: Robotnikin riemukas suku, eli käsittelen pääantagonistin Eggmanin sukua. Tein aiemmin tänä vuonna Cosmoconiin Maria Robotnik -cossin, ja laitan sen sitten sunnuntaina ohjelmapäivälle päälle!

Ohjelmani kuvaus Nekoconin sivuilla!

Maria Robotnik -cossini Cosmoconissa! Nekoconiin on paremmat kengät tähän-
Huvittaa kyllä oma logiikka, kun aina sanon että haluaisin käydä Desuconeissa enemmän, mutta Lahteen on niin vaikea mennä. Samaan aikaan oon käynyt Nekoconissa ihan tuosta vain, vaikka Kuopio on huomattavasti kauempana Turusta kuin Lahti... Toisaalta Sibeliustalo tuntuu olevan sijainniltaan ihan korvessa kaikesta, kun taas Kuopion musiikkikeskus on ihan kävelymatkan päässä torilta.

Cossin- ja ohjelmanteon lisäksi oon nähnyt kavereita, esimerkiksi Platinum oli juhannuksen aikaan käymässä porukoilla. Oli tosi kivaa! 

Hauska näky lemmikkivaunussa

Viime sunnuntaina olin Lelian ja Darkkiksen häissä! Lähdin kymmenen jälkeen junalla, ja matka kesti noin kaksi ja puoli tuntia. Koska tarkoituksenani oli tehdä vain päiväreissu, en ottanut paljoa tavaraa mukaan. Matka tuntui hirveän pitkältä ilman kuulokkeita, vaikka matka oli vain hieman pidempi kuin Turku–Tampere-reitti junalla. Selvisin onneksi perille asti, vaikka juna olikin noin kuusi minuuttia myöhässä... Jostain syystä aina, kun menen Tikkurilaan, juna on myöhässä. Selkeästi minun läsnäoloni jotenkin kiroaa sen reissun.

Tikkurilan rautatieasema ei ole itselleni mitenkään uusi paikka, sillä olen ollut siellä useita kertoja. Jostain syystä en meinannut tällä kertaa löytää millään reittiä ulos sieltä. Se johtunee siitä, että yleensä olen mennyt sieltä suoraan lähijunaan, eli siirtynyt vain toiselle laiturille. Nyt oli tarkoitus löytää bussipysäkki, ja olin aivan hukassa. Harhailin asemalla ympäriinsä, ja yllätyksekseni bongasin Kylmän kahvilassa. Marssin hänen luokseen, ja kysyin "Mitä sä täällä teet?!" johon hän vastasi yhtä yllättyneenä "Mitä täällä teet?!" 

Kylmä oli ollut vantaalaisella kaverillaan yötä, ja tämä kaveri oli aivan ihana ja saatteli minut oikeaa bussipysäkkiä kohti. Olisin varmasti ollut myöhässä hääjuhlista ilman apua, joten olen äärimmäisen kiitollinen <3 Bussimatka oli onneksi helppo ja nopea, vain viisi pysäkkiä eli ei tarvinnut jännittää ihan liikaa, että löytääkö perille. 

Hääjuhlissa oli ihana värimaailma!

Häät olivat oikein ihanat! Vaikka sunnuntaina satoi tosi paljon ja juhlat olivat pihalla, siellä tarkeni hyvin. Onneksi oli hyvä katos ja teltta. Oli ihanaa nähdä häissä paljon sellaisia ystäviä, joita ei ollut hetkeen nähnyt, itse hääpari mukaan lukien. Vieraat olivat pääosin coni-ihmisiä, joten tunnelma oli sopivan rento mutta silti juhlava. Kiitokset vielä Lelialle ja Darkkikselle että kutsuitte minut <3

Jouduin lähtemään hieman aikaisin, että ehdin vielä hyvissä ajoin takaisin porukoiden luo. Juna olikin perillä kello 23 jälkeen, ja olin melko väsynyt junamatkan aikana ja sen jälkeen. Junassa olin jälleen lemmikkivaunussa, ja joku lapsi sanoi äidilleen "Mennää kattoo eläimiä", johon äiti totesi, että ne ovat tässä vaunussa. Lapsi ihmetteli, että missä. Äiti osoittaa lähellä olevia koiria. Lapsi totesi siihen vain, että "Mä luulin et täällä ois vuohia ja sellaisia." Se huvitti!

Mutta tässä tämänkertaisia kuulumisia! Minä palailen varmaan seuraavan kerran Nekoconin jälkeen kertomaan tunnelmia ensimmäisen ohjelmanpitokerran jälkeen. 

Nähdään!